Medialukutaitoni, onko sitä?

Rakas mediapäiväkirjani. Tehtävänäni on arvioida omaa medialukutaitoani. Vielä tässä vaiheessa kurssia joudun hieman tarkistamaan määrittelyistä, mitä medialukutaito käytännössä on. Tehtävänannossa sanotaan seuraavaa: ”medialukutaitoinen ihminen osaa käyttää mediaa, kykenee ilmaisemaan itseään medialla, osaa arvioida kriittisesti mediaesityksiä ja ymmärtää mediakulttuurin ilmiöitä, kuten julkisuus tai brändäys”. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa medialukutaito mainitaan monessa kohtaa. Tavoitteena on kehittää oppilaan medialukutaitoa milloin mihinkin liittyen (POPS 2004). Kirjallisuudessa Christ & Potter (1998, kts. s. 51 – 52, Lipponen 2007) medialukutaidon käsitteen on sanottu olevan yleisimmin ymmärrettävissä medialukutaitoisen henkilön ominaisuuksina. Medialukutaitoinen ihminen ”pystyy hankkimaan tietoa, arvioimaan ja analysoimaan sitä. Hän kykenee myös ilmaisemaan itseään tuottamalla painettuja sekä digitaalisia mediaesityksiä. Lisäksi hän osaa suhtautua kriittisesti mediaa ja mediaympäristöä kohtaan.” (s. 51 – 52, Lipponen 2007) (Huom. Lipponen taasen viittaa tässä kohden seuraaviin tutkimuksiin: Aufderheide 1997; Christ & Potter 1998 ja Kotilainen 1999, 2005)

Tehtävänannon luettuani tutustuin medialukutaidon määritelmiin ja tämän jälkeen harmaa aivomassani lähti liikkeelle. Ensimmäinen ajatukseni oli: ”Tottakai osaan käyttää uusia sähköisiä medioita. Tietysti olen kriittinen median lukija ja osaan arvioida median takana vaikuttavia tekijöitä.” Tämän jälkeen aloi kirjoittaa juuri nyt lukemaasi tekstiä ja harmaa aivomassani jatkoi villiä juoksuaan. Omien ajatusteni selvittämiseksi päätin vastata kurssin vetäjän Timo Portimojärven tehtävänantoon järjestelmällisesti ja kohta kohdalta.

”Osaa käyttää mediaa”
Osaanko minä käyttää mediaa? Taas tullaan luonnollisesti sen kysymyksen eteen, mitä medialla tarkoitetaan? Tässä vaiheessa blogin kirjoittamista olen kuitenkin jo niin vauhti päällä, että en enää puutu siihen. Mielestäni osaan käyttää tärkeimpiä mediavälineitä: osaan löytää haluamani lehden joko netistä, kirjaston tietokannoista tai kaupan lehtihyllyltä. Osaan myöskin avata television ja löydän tarvitsemani televisiokanavat. Oikeastaan television kanssa taiteilussa olen jäänyt paitsi yhdestä ihanuudesta: en ole koskaan käyttänyt maksullisia kanavia ja niihin liittyviä kortteja digiboksissa. Oletusarvoisesti kyseessä ei ole kuitenkaan sen vaikeampi asia kuin aktivoida boksi jonkin netistä saatavan (maksetun) koodin avulla tai ostaa kortti lähimmältä ”ärrältä”. Ehkäpä tähänkin hienouteen joskus tutustun. Yllättäen myös radiota olen kuunnellut.

”Uuden median” edustajana voisin mainita Internetin. Tätä nykyä käytän nettiä päivittäin, joten oletusarvoisesti löydän sieltä kaiken tarvitsemani. Lähinnnä löydän uutta aina sitä mukaa, kun oma tiedontarpeeni lisääntyy. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tutustuessani Linuxiin olin lähes keltanokka sen suhteen. Alussa kysyin ystäviltäni apua, mutta loppuvaiheessa osasin etsiä itse tietoja netistä.

”Kykenee ilmaisemaan itseään medialla”
Täytyy tunnustaa, että tällä hetkellä osaan ilmaista itseäni vain netissä. Osaan ilmaista itseäni Facebookissa, Irc-galleriassa, MySpacessa... mitä näitä nyt on? Kaikkien niiden käyttöliittymän kanssa en ole viimeisen päälle ”sinut”, mutta tulen toimeen ja saan ajatukseni muiden nähtäville. Teknisten ominaisuuksien puolesta osaan tehdä itseni tunnetuksi myös erilaisin toimisto-ohjelmistoin. Osaan tehdä esitysgrafiikkaa, osaan käsitellä kuvia ja leikata-liimata tekstiä. Kaikkea en osaa välttämättä kauhean laadukkaasti, mutta osaan kuitenkin vähän. Televisiotuotannosta tai lehtituotannosta en tiedä juuri mitään. Kerran teimme harjoitus-dvd:n koulussa, mutta kokemus ei ole vallan kattava.

Yksi osa-alue, jota haluaisin paremmin hallita on studio-ohjelmistojen hallinta. Eli jos nyt halutaan pysyä tehtävänannossa niin en välttämättä kykene ilmaisemaan itseäni valmiin levyn muodossa (ainakaan omin voimin), vaikka osaisinkin itse luoda kitarallani tunnelmia. Tulipahan tämäkin sivuraide koluttua :)

”Osaa arvioida kriittisesti mediaesityksiä”
Osaanko oikeasti arvioida mediaesityksiä kriittisesti? Luulen ainakin osaavani. Uskon kuitenkin, että meillä kaikilla on oma menneisyytemme, joka vaikuttaa kunkin tapaan havainnoida ja tulkita maailmaa. Myös minä olen osa tätä riippuvuussuhteiden ketjua.

Summa summarum: Osaan mielestäni arvioida mediaesityksiä kriittisesti, mutta tunnustan, että minunkin ajatuksiani ohjailee oma historiani.

”Ymmärtää mediakulttuurin ilmiöitä, kuten julkisuus ja brändäys”
Brändäys. Tätä termiä olen kuullut jo markkinoinnin luennoilla TTY:llä. Minun mielestäni termiin liittyy voimakas lataus luvasta kertoa yleisölle ”omaa totuutta”. Esimerkiksi televisiomainoksethan pyrkivät tähän: esitetään tuote brändinä, joka on enemmän kuin pelkkä myynnissä oleva tuote.

Viime aikoina huomioni on herättänyt Lidlin mainoskampanja, jossa selkeästi nostetaan kauppaketjun oman limsamerkin imagoa. Tällöin selkeästi nostetaan juoman brändiä. Sama pätee moneen muuhun asiaan mitä tapahtuu netissä. Hmm... ainakin voimakkaasti väitän ymmärtäväni brändäyksen ilmiönä.

Julkisuuden merkitystä en ole vielä viimeisen päälle ymmärtänyt. On iltapäivälehtien ja television luomaa julkisuutta ja sitten on alakulttuurien (mm. eri ryhmittymien tai nettiyhteisöjen) luomat kulttimaineet. Ymmärränkö julkisuuden? En ihan loppuun asti. En ilmiönä, enkä tavoiteltavana asiana. Ihmiset luultavasti olettavat julkisuuden henkilöiden olevan muita onnellisempia ja tämän takia julkisuuteen hakeudutaan hinnalla millä hyvänsä. Noniin. Lopetan ennen kuin päädyn taas moraalisaarnan puolelle :) Tulihan tässä tekstiä jo paljonkin niin aiheen sivusta kuin vierestäkin!

Godspeed!

Viitteet:
Lipponen, L. Yleisestä mediaosaamisesta paikalliseen ja yhteisölliseen mediaosaamiseen. Julkaisu 1/2007. Helsinki. 2007. Mediakasvatusseura ry. ss. 51 – 60. Saatavissa [WWW]: http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf

POPS 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Saatavissa [WWW]: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf
Viittaamissani teksteissähän sitten viitattiin taas eteenpäin seuraaviin:

Aufderheide, P. (1997). Media literacy: From a report of national leadership conference on media literacy. Teoksessa R. Kubey, (toim.), Media literacy in the information age. New Brunswick, NJ:
Transaction, 79–86.

Christ, W. & Potter, W. (1998). Media literacy, media education, and the academy. Journal of Communication, 48, 5–15.

Kotilainen, S. (1999). Mediakasvatuksen monet määritelmät. Teoksesssa S. Kotilainen, M. Hankala, U. Kivikuru (toim.), Mediakasvatus. Helsinki: Edita.

Kotilainen, S. (2005). Mediakasvatusta ammattitaidolla. Teoksessa, T. Varis (toim.). Uusrenesanssiajattelu, Digitaalinen Osaaminen ja Monikulttuurisuuteen Kasvaminen. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy, 143–154.